tiistai 9. toukokuuta 2017

Kesää kohti

Blogikirjoittelu on jäänyt vähäiseksi tänä lukuvuonna. Olen miettinyt syitä tähän ja yhdeksi on noussut se, että tvt:n käyttö osana opetustani on jo niin täysin luonnollista ja jokapäiväistä, etten enää itsekään huomaa, kun teemme jotain erityistäkin. Harvoin tulee enää niitä tilanteita, kun päätän ottaa kännykän esiin ja kuvata jotain uutta ja innostavaa. Tämä on varmastikin hyvä asia, sillä kertoohan se tosiaan hyvällä tavalla tietotekniikan käytön arkipäiväistymisestä. Blogia ajatellen tämä on toki huonompi juttu...

Minulla on nyt päättymässä olevana lukuvuonna ollut tosiaan kuudes luokka. Meillä on luokassa kolme vanhaa pöytäkonetta ja vaihteleva määrä läppäreitä. Kaikki paikalla olevat laitteet käynnistetään aina heti aamulla. Oppilaillani on koko ajan menossa erilaisia projekteja, joten vuorottelu koneilla on välttämätöntä, luontevaa ja valmistaa myös tuleviin vuosiin, onhan pakko suunnitella omaa työtään.

Jos mietin nyt vaikka tätä kevätlukukautta, on meillä ollut hyvin monenlaisia työtapoja käytössä.

Viikot rakentuvat niin, että osa oppitunneista on merkitty paikoilleen lukujärjestykseen (maanantaina matikka, ruotsin ja englannin tunnit, käsityöt ja liikunta). Muuten mennään melkein aina niin, että viikot ovat omanlaisiaan. Joskus käytetään aikaa enemmän johonkin oppiaineeseen, joskus taas johonkin toiseen.  Aina on mukana myös ns. x-tunteja, jolloin oppilas päättää itse, mitä tekee silloin. Moni hakeutuu läppäri sylissään sohvalle kirjoittamaan esitelmää tai istuu tietokoneen ääreen kirjoittamaan vieraan kielen tekstejä. Joku tekee matikantehtäviä kirjaan, jotkut siirtyvät käytävälle suunnittelemaan yhteistyöprojekteja. Usein käy myös niin, että joku saaavuttaa tietyn tunnin tavoitteet muita nopeammin ja valitsee myös sillloin itse, miten käyttää loppuajan.

Meillä on muuten Peda.netissa luokan sivulla näkyvissä viikkosuunnitelmat koko keväälle, siis oli heti tammikuusta alkaen. Niitä muokataan ja päivitetään aina tarpeen mukaan, mutta näin jokaisen on helppoa aina tarkistaa, missä mennään ja myös sitä kautta suunnitella tulevaa. Olen opettanut oppilaita katsomaan, kuinka pitkä aika on esimerkiksi seuraavaan kokeeseen, miten joku sovittu esitelmäpäivä osuu lähipäiviin tai mitä merkittävää tapahtuu koulun ulkopuolisessa elämässä. Näin he harjaantuvat käyttämään fiksusti ne koulutunnit, joilloin voivat itse päättää tekemisestään. Toki joskus, syystä tai toisesta, paras valinta on lukea kirjaa sohvalla. Aina ei vaan jaksa muuta!

Oppilaani ovat tehneet ihan perinteisellä PowerPointilla kaksi uskonnon esitelmää ja yhden musiikin esitelmän. He ovat jo erittäin taitavia esitelmän pitäjiä. Diat ovat harkittuja ja parantuneet koko ajan vielä tämänkin lukuvuoden aikana. Jokainen tekee myös muistiinpanot niiistä asioista, joita aikoo puhua. He ovat oppineet upottamaan videoita ja liittämään kuvia dioihinsa. Olen ylpeä!

Osa tekee näitä Office-ohjelmien juttujaan tietokoneella, mutta suurin osa suoraan O365:ssa. Hienosti ovat oppilaat oppineet käyttämään näitä ohjelmia kulloinkin sopivalla tavalla.

Jokainen on myös tehnyt Peda.net-sivuillemme oman sivun jostain suomalaisesta eläimestä. He esittelevät sovittuna ajankohtana sivun luokkatovereilleen ja testaavat sitten heidän osaamistaan laatimallaan testillä. Suurin osa on tehnyt Kahoot-kyselyn, yksi teki kysymyslomakkeen Peda.netin työkaluilla.



Huhtikuun lopussa järjestimme Aasia-messut muulle koululle. Kaikki tekivät pareittain sinne julisteen heille arvotusta Aasian alueesta. Lisäksi jokainen teki valitsemastaan alueen valtiosta kuvapitoisen PowerPoint -esityksen. Messujen aikana esitys eteni automaattisesti ja palasi aina alkuun. Näiden lisäksi kukin oppilas teki myös Wordillä lehtisen maastaan. Opettelimme palstoitusta, lehden taittoa, otsikointia jne. Jokainen sai projektin lopussa kunkin muun tekemän vihkosen omakseen.  Kaikki keksivät myös kysymyksiä, helpompia ja vaikeampia, jotta kaikille luokka-asteille löytyi sopivia.  Messut muuten sujuivat hienosti! Aasialainen musiikki soi ja mieto suitsukkeen tuoksu leijui liikuntasalissa.

Juuri nyt on ajankohtaista se, että kuutoset kuvaavat omatoimisesti käsikirjoittamaansa ja täysin harjoittelemaansa fiktiivistä elokuvaa. Sen editointi alkaa varmaan vielä tämän viikon lopulla. Koulumme lähtevä luokka esittää aina muulle koululle elokuvan loppujuhlassaan viimeisellä kouluviikolla. On mahtavaa nähdä, kuinka hienosti luokkani tuntuu selviytyvän tästä. Olemme monena päivänä urakoineet vauhdilla aamupäivän ajan päivän tehtäviä, jotta ryhmälle on jäänyt ainakin pari tuntia kuvausaikaa ruoan jälkeen. Maskeerauksissa kun menee kuitenkin aikaa. Jonkinlainen satuhahmojen kokoontuminen on kai juonena. Jännittävää! Olen ollut nyt monella tunnilla yksin luokassani päivittämässä oppimissuunnitelmia, kun luokkani on kirmannut jonnekin sopivaan kuvauskohteeseen koulun alueella.